Jäljennös


Sanastotestin soveltaminen Someron Yhteiskoulun 1 C-luokkaan 9.4.1963.

Käytetty 60 sanan sanastotesti on laadittu esperanton peruskurssin suorittaneiden oppilaiden testaamiseksi ja edellyttää kielen perusrakenteen ynnä 500 sanavartalon tuntemista. Tutkittava luokka on opiskellut esperantoa syksystä 1962 alkaen pääasiassa tanskalaisen Ole Nederlandin oppikirjan "Tom kaj Tina" mukaan, johon sanaluettelon mukaan sisältyy 291 sanaa. Sanaluetteloja verrattessa todettiin, että tästä luettelosta puuttuu ainakin 'sidas' (istuu), joka esiintyy kirjan sivulla 28. Vertailu osoitti, että vain 20 testin sanoista kuuluvat mainitun oppikirjan yhteydessä opittuihin sanoihin. Lisäksi on opettaja ilmeisesti käyttänyt myös kirjassa esiintymättömiä sanoja; tästä huolimatta testiin ilmeisesti sisältyi joukko sanoja, joiden tuntemusta ei voinut edellyttää oppilailta.

Testauksen tulos oli seuraava:

 
Tunnettuja sanojaOppilaita  
162  
173  
183  
19–20Enintään 20  8  
212  
22-  
233  
241  
25121–25  7  
263  
273  
283  
293  
30426–30  16  
311  
321Yli 30  2  
  Yhteensä  33  

Sanoista, jotka eivät olleet esiintyneet opiskelussa ovat merkitykseltä oikein johtaneet muutamat oppilaat seuraavissa tapauksissa:

ĉeesti (olla läsnä):kurssiin on sisältynyt prepositio ĉe sekä verbi esti; merkitykseksi merkinneet 'olla luona': 6 oppilasta, heikommasta päästä alkaen numeroituina: 5, 11, 17, 18, 29, 33.

io (jokin): oppikirja ei ole ensinkään viitannut pronominien ym. taulukkomaiseen systeemiin kielessä (vastaten suomen 'milloin, silloin tällöin, ei milloinkaan'), joten tämän sanan merkityksen johtaminen osoittaa selvää pyrkimystä ja rohkeutta itsenäiseen ajatteluun. Oikea ratkaisu oppilailla 19, 26, 28, 31 ja 33.

ekstaras: prefiksiä 'ek' ei ole esiintynyt kurssissa. Oppilas 27 kääntää kuitenkin 'seisahtaa' (vrt. eksidi = istahtaa); olkea käännös 'nousee seisomaan'. Neljä oppilasta käsittänyt prefiksin olevan 'eks' (kirjoittaen sanelun mukaan 'eksstaras') ja kääntänyt vastaavasti 'ennen seisomiseksi' t. edellä seistomiseksi (oppilaat 16, 17, 31, 32).

linio: ei esiintynyt. Oppilas 3 kääntää oikein 'linja'.

Virhekäännöksiä:

preteriri 'sivuuttaa': oppilas 6 kääntää 'mennyt aika'

libera 'vapaa': käännetty liittyen sanaan libro 'kirja' (opp. 23, 28, 32, 33).

neniam 'ei koskaan': käsitetty ne nia 'ei meidän' (opp. 12, 13, 14, 22, 27, 28, 31).

festo 'juhla' tuntematon, vaihtunut merkitykseltään sanaan 'vesto' (puku) tai 'besto' (eläin) oppilailla 1,2,4,5,7,8,11,14,16

pluvas 'sataa' käsitetty 'blua' (sininen) sanan johdannokseksi. Oppilaat 6, 10, 11

Sidas 'istuu' vaihtunut merk. vidas 'näkee': opp. 6,24.

samoin fojo 'kerta' / vojo 'tie' 22,27

blanka 'valkoinen' / planko 'lattia' 3, 13, 17.

Käsitykseni mukaan testi osoittaa oppilaiden hyvää edistymistä käytetyn oppikirjan pohjalla. Toiselta puolen Nederlandin oppikirja ei mielestäni johda parhaalla mahdollisella tavalla kielen hallitsemiseen; ennen kaikkea oppilaat kykenisivät jo tällä asteella omaksumaan enemmän kielen järjestelmästä.

Iirislahdessa 16. huhtik. 1963.

Vilho Setälä
Vilho Setälä



Jäljennöksen oikeaksi todistaa: Helsingissä, kouluhallituksessa, huhtikuun 19 päivänä 1963.
Apulaiskirjaaja Margit Snellman

PM